Veroratkaisujen vaikutukset kiinnostivat – Eurooppa-salissa yli sata osallistujaa ja osa joutui seisomaan.
Lue lisää puhujien esityksistä.
- Pirttilä: Veroratkaisujen vaikutukset Yritys- ja osinkoverouudistus – Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Tampereen Yliopisto.
- Pylkkänen: Veroratkaisujen vaikutukset Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Valtionvarainministeriö.
- Sund: Veroratkaisujen vaikutukset Tehtyjen veroratkaisujen vaikutus sopimusneuvotteluihin. STTK.
- Taimio: Veroratkaisujen vaikutukset Tulonjako Suomessa 1966-2011. Palkansaajien tutkimuslaitos.
————————————————————————————————————-
Kutsu tilaisuuteen
Aika: 20.8.2013 klo 15-17.
Paikka: Eurooppa-sali, Kampin Voimatalo, Malminkatu 16.
Hallitusohjelmaan on kirjattu kolme keskeistä tavoitekokonaisuutta: 1. köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2. julkisen talouden vakauttaminen sekä 3. kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseen hallituksella on budjettivaltaa ja yhtenä erityisenä välineenä verotus. Kevään kehysriihessä tehtiin merkittäviä veropäätöksiä. Kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn nimissä alennettiin yhteisöveroa lähes miljardilla eurolla. Samalla kevennettiin monien pörssiin kirjautumattomien perheyritysten ja palkkoja pääomatuloiksi muuttavien pöytälaatikkofirmojen osinkojen verotusta.
Yleensä tavoitteiden toteutumisen todennäköisyyttä lisäisi, jos veropoliittisten linjausten vaikutuksia tutkittaisiin ennakolta. Pahimmassa tapauksessa – ilman tavoiteltua käyttäytymismuutosta – esimerkiksi elinkeinoelämän verohuojennukset voivat kasvattaa tuloeroja ja jäädä kasvun ja työllisyyden suhteen toiveiden varaan. Tulokseksi voi jäädä verotulojen hupeneminen entisestään ja julkisen velan kasvaminen. Kun Suomessa tarvittaisiin ilmiselvästi työllisyyttä ja kasvua tukevaa keskitettyä palkkaratkaisua, on aiheellista pohtia, edistivätkö kehysriihen vastikkeettomat veroratkaisut sopua tuloratkaisuun.