Blogi: Elvytys saattaa helpottaa valtion velkataakkaa: VVT:n blogissa Heikki Taimio

30.01.2015

Euroopan komissio puuhailee 315 miljardin euron investointipakettia ja valtionlainaostojaan valmisteleva Euroopan keskuspankki (EKP) esittää Saksalle ja eräille muillekin jäsenmaille näiden omien julkisten investointien käynnistämistä. Kreikan uuden hallituksen valtiovarainministeri Yanis Varoufakis on laatinut vaihtoehtoisen ehdotuksen, jonka mukaan Euroopan investointipankin tulisi rahoittaa 800 miljardin euron elvytysohjelma myymällä velkakirjojaan EKP:lle.

Samaan aikaan Suomessa sitä vastoin ilma on sakeanaan vaatimuksia leikata julkisia menoja. Media pitää suorastaan itsestäänselvyytenä, että niin täytyy tehdä, ja se tivaa poliitikoilta leikkauslistoja. Leikkausvaatimusten perusteluina käytetään joko julkisen talouden jatkuvaa velkaantumista tai sitä, että maamme talouskasvu on jatkossa jäämässä paljon totuttua heikommaksi. Meillä ei ole enää varaa hyvinvointivaltioon, väitetään.

Tässä rummutuksessa unohdetaan kuitenkin mainita useita seikkoja, joiden takia valtion ja koko julkisen talouden velkaantuminen antaa vähemmän aihetta huoleen.

Ensinnäkin vaikka Suomen julkisen talouden bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen onkin ylittämässä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin ylärajan, on tämä velkataakka edelleen EU:n pienimpiä, paljon pienempi kuin esimerkiksi Saksan. Sitä paitsi tutkimustiedosta ei löydy tukea väittämälle, että nyt oltaisiin lähelläkään kestämätöntä velkarajaa.

Jos otetaan huomioon julkisen talouden rahoitusvarallisuus, niin Suomen nettovelka (velka – varallisuus) on negatiivinen ja nettovarallisuus suhteessa bkt:en Norjan jälkeen kehittyneiden maiden toiseksi suurin. Tosin tämä on lähinnä eläkerahastojen ansiota eikä niitä haluttaisi näillä näkymin purkaa, mutta monilla muilla mailla on todella isot kattamattomat eläkevastuut.

Yhtenä perusteluna leikkauksille käytetään julkisen talouden kestävyysvajetta, so. sitä veronkorotusten ja/tai menoleikkausten suhdetta bkt:en, joka tarvitaan julkisen talouden velkataakan kasvun pysäyttämiseksi pitkällä aikavälillä. Arviot kestävyysvajeesta ovat kuitenkin erittäin epävarmoja, vaihtelevat jossain 0 ja 8 prosentin välillä, ja ne riippuvat ratkaisevasti tehtävistä oletuksista, joiden toteutumista kymmenien vuosien aikana on mahdoton ennustaa. Olisi parempi edetä lyhyemmin askelin ja katsoa kuinka tilanne kehittyy.

Leikkauksia vaaditaan myös pelottelemalla, että velkaantuminen johtaa valtion luottoluokitusten alenemiseen ja siten velan korkomenojen kasvuun. Tutkimustieto kuitenkin kertoo, että pudottaessa muutama pykälä ylimmistä luottoluokista, joissa Suomi nyt on, lisää korkomenoja mitättömän vähän verrattuna siihen vahinkoon, minkä miljardileikkaukset aiheuttaisivat kansalaisten hyvinvoinnille.

Monesti julkisen velan väitetään aiheuttavan taakan tuleville sukupolville, joka joutuu maksamaan sen pois. Tosiasiassa kuitenkin valtiot ovat yleensä jättäneet maksamatta velkansa. Erääntyvien lainojen tilalle on otettu uusia. Velkataakka on sulanut bkt:n kasvun ja inflaation myötä, ja silloin tällöin velkoja on myös annettu anteeksi tai yksinkertaisesti vain jätetty maksamatta.

Suomen valtion 10 vuoden lainojen korko on nyt ennätysalhainen, alle puoli prosenttia. Jos velkaa ei nyt otettaisi elvytykseen, niin koska sitten?

VVT:n elvytysseminaarissa 22.1. alustaneen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pertti Haaparannan lähtökohta oli kuitenkin antaa sillä tavalla periksi leikkauslistojen vaatijoille, että entä jos velkataakkaa ei haluta kasvattaa, olisiko elvytykseen silti varaa? Voisiko se maksaa siinä määrin itse itsensä, että velan suhde bkt:en jopa alenisi? Millä ehdoilla näin voisi käydä?

Laskelmiin tarvitaan matemaattista makromallia. Haaparannan käyttämää mallia on pikkaisen avattu täällä, missä myös viitataan alkuperäislähteeseen (DeLong ja Summers 2012) ja allekirjoittaneen kirjoitukseen, mutta mikään niistä ei ole matemaattisesti riittävän yksityiskohtainen, jotta kaikki kävisi selväksi. Se ei kuitenkaan ole tässä tärkeää (ellei halua itse muokata mallia), sillä malli on sinänsä ihan oikein – kysymys on siitä, mitä olettamuksia tehdään sen parametreista kuten ennen muuta finanssipolitiikan kertoimesta ja rajanettoveroasteesta. Edellinen kertoo, kuinka paljon bkt muuttuu, kun elvytetään yhdellä rahalla (eurolla, miljoonalla, miljardilla tms.). Jälkimmäisestä taas ilmenee se suhde, millä bkt:n lisäys palautuu julkisen vallan kassaan kasvavana verokertymänä ja säästyneinä sosiaalimenoina (esimerkiksi työttömyysturvamenojen alenemisena).

Haaparanta päättelee, että Suomen nykyoloissa elvytys on itserahoittavaa, ts. se ei lisää julkisen sektorin velkataakkaa ja saattaa jopa helpottaa sitä. Ja kääntäen leikkauspolitiikka todennäköisesti johtaa tarkoituksensa vastaisesti velkataakan kasvuun. (On eri asia, jättääkö elvytys velan määrän vai sen suhteen bkt:en korkeintaan ennalleen. Jälkimmäinen lukuhan sallii sen, että velka kasvaa korkeintaan yhtä nopeasti kuin bkt:n arvo. Haaparanta tarkastelee tätä jälkimmäistä lukua.)

Poliitikkojen ja median kannattaisi ottaa tämä analyysi hyvin vakavasti. Jos nimittäin Haaparanta on oikeassa, niin leikkauslistojen kyhääjät ovat tekemässä massiivisen ja tuhoisan erehdyksen.

Haaparannan tulokset ovat hätkähdyttäviä, koska ne ovat täysin vastakkaisia Suomessa harrastettavalle julkiselle vyörytykselle, mutta niissä ei ole sinänsä mitään tavatonta. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto totesi jokin aika sitten, että elvytys saattaa maksaa itse itsensä, jos se kohdistetaan taitavasti. Alustusta kommentoinut Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander korosti samaa näkökohtaa.

Entä jos Suomi on vaipunut Nokian ja metsäteollisuuden menetysten sekä väestön ikääntymisen seurauksena pitkään hitaan kasvun kauteen? Kannattaa huomata, että vaikka näin olisikin, tehokkaalle elvytykselle on tilausta, jopa suuremmalla syyllä. Kansainvälisessä keskustelussa on ollut paljon esillä Larry Summersin sekulaarisen stagnaation eli pysyvän taantuman (hitaan kasvun kauden) hypoteesi, mutta juuri hän on esittänyt siihen lääkkeeksi elvytystä kuten julkisia investointeja. (Aiheesta on tulossa artikkeli Talous&Yhteiskunta-lehden numeroon 1/2015, joka ilmestyy helmikuun lopulla.)

Käytännössä Suomelle kompastuskiveksi kuitenkin muodostuvat EU:n säännökset, jotka rajoittavat kansallisen elvytyksen mahdollisuuksia, kuten totesivat Jaakko Kiander ja Haaparantaa myös seminaarissa kommentoinut Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm. Euroopan komissio tuskin uskoisi Haaparannan laskelmia ja palauttaisi Suomen valtion budjetin uuteen käsittelyyn, jos täällä ruvettaisiin elvyttämään. Alkuvaiheessahan joka tapauksessa velka paisuisi ennen kuin nettoverokertymä lisääntyisi riittävästi.

EU on kyllä höllentänyt jäsenmaiden velkaantumiselle asetettuja rajoitteita. Säädökset ovat jo muodostuneet niin mutkikkaiksi, ettei niistä ota enää Erkkikään selvää. Melkein mikä tahansa saattaa kohta olla mahdollista. Mutta jos vakaus- ja kasvusopimus, sixpack ym. edelleen estävät tehokkaan kansallisen elvytyksen, niin on perin onnetonta, että Suomi alun perinkään meni sitomaan itsensä tällaiseen pakkopaitaan.

Heikki Taimio, erikoistutkija

06.10.2022Erdogan ja Nato - mitä Turkki haluaa?
03.01.2022Sote-webinaari 11.1.2022 klo 17
23.05.2021Vapaus valita toisin webinaari muuttoliikkeistä ja maahanmuutosta 15.6. klo 17-19
23.05.2021Mitä Kiinasta on tiedettävä ennen pelkäämistä? 8.6. klo 16-17 webinaari
23.05.2021Vapaus valita toisin - yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään Teamsissa torstaina 27.5.
23.05.2021Kenelle Helsinkiä tehdään?
23.03.2021Leikkauksia vai tulevaisuusinvestointeja? 7.4.2021 webinaari
25.11.2020Miten sijoittajavetoisuus näkyy kaupunki- ja asuntopolitiikassa? 8.12.2020
13.10.2020Paradigman muutos talous- ja yhteiskuntapolitiikassa: 20.10.2020 keskustelu
25.09.2020Demokratiaa tuotannon omistukseen ja hallintaan - kapitalismi ei riitä: 1.10.2020 seminaari
19.08.2020Sote-uudistuksen uuden vaiheen haasteita: verkkoseminaari 8.9.2020
04.05.2020Aika hävittäjä-hankinnoille? - 12.5.2020 webbiseminaari
27.04.2020Yhdistyksen hallitus
01.03.2020Yhdistyksen vuosikokous 25.4.2020 sähköisillä yhteyksillä
15.02.202010.3.2020 klo 18 Nationalismin aave Euroopassa-keskustelu
31.01.2020Eriarvoisuuden kasvu ja makrotalouspolitiikan mahdollisuudet: 10.2.2020 klo 17 seminaari
07.01.2020Mitä uutiskuvien takaa löytyy -seminaari 14.1.2020
31.10.2019Ympäristöongelmien ratkaisu vaatii talouden muutosta: 19.11.2019 klo 16.30 seminaari
17.10.2019Miten Rinteen hallituksen tulevaisuusinvestoinnit rahoitetaan? - seminaari 30.10.2019
16.10.2019Miten media ja median käyttö on muuttunut: Julkisen keskustelun ihanuus ja kauheus 22.10.2019
13.05.2019Sosialismin idea: perinteinen Ele Alenius -seminaari 5.6.2019 klo 17.30
10.05.2019Yhdistyksen hallituksen jäsenet 2019 -
23.04.2019Populismiin verhoutunut fasismi: 4.5.2019 Sosiaalifoorumissa
22.04.2019Mitä ongelmia tulevan sote-uudistuksen pitäisi ratkaista? 4.5.2019 Sosiaalifoorumissa
22.04.2019Sosiaaliturva tulevan hallituksen ohjelmassa: seminaari 4.5.2019 Sosiaalifoorumissa
13.04.2019Sepon seminaari 9.5.2019: Sivistävän ja eriarvoisuutta vähentävän talouspolitiikan mahdollisuudet
12.04.2019Seppo Ylisen muistotilaisuus 12.4.2019
14.03.2019Populismi - mistä se kumpuaa? seminaari la 23.3.2019 klo 10-14
03.03.2019Edistääkö varustelu turvallisuutta? - seminaari 20.3.2019 klo 17
15.02.2019Sote-seminaari: Miten tästä eteenpäin? 25.3.2019
09.02.2019Hallitusohjelman tavoitteet: Vapaus valita toisin
28.01.2019Tulevaisuudesta on puhuttava nyt: la 9.2.2019 klo 13-15
09.12.2018Johtopäätöksiä perustulosta: 31.1. klo 16
26.09.2018Uutta kirjallisuutta 1918 sisällissodasta 4.10.2018
28.08.201810.9.2018 klo 18 Turussa Turvallisuuspolitiikka - muutakin kuin asevarustelua.
16.08.201824.8.2018 Koulutuksen murros -seminaari
18.05.2018Marx 200 ja työväenliike 5.6.2018 seminaari
07.05.2018Soteen tai syteen: seminaarin 21.4.2018 johtopäätökset ja alustajien esitykset saatavana
23.04.2018Työllisyysaste 80 prosenttiin ja Pirkanmaan malli työvoimapolitiikkaan? 23.4.2018
13.04.2018Ihminen ympäristössään on sosiaalihuollon toiminnan ydin: seminaari 21.4. Sosiaalifoorumissa
07.04.2018Soteen tai syteen? -seminaari 21.4. Sosiaalifoorumissa
18.03.2018Mitä perusturvan uudistamisesta seuraavaan hallitusohjelmaan: seminaari 21.4.Sosiaalifoorumissa
16.03.2018Työllisyyskysymys-kirjan julkistaminen 5.4.2018
01.03.2018Vuosikokous 22.3.2018 kutsu ja asialista
14.01.2018Sote - uudelta perustalta ratkaisuja: 23.1.2018 seminaari
27.12.2017Etsimmme tapahtumajärjestäjää määräaikaiseen työsuhteeseen
30.11.2017Ydinaseet ja Suomi: 12.12.2017 klo 14 keskustelutilaisuus
15.11.2017Miksi Suomen tuloerot ja köyhyys ovat kääntyneet kasvuun? 27.11.2017 seminaari
26.10.2017Arktinen murros -kirja julkistetaan kirjamessuilla
11.10.2017Kajanojan kooste Työpaikka työhaluisille ja työkykyisille seminaarista
06.10.2017Siltala: Keskiluokan nousu, lasku ja pelot 17.10.2017 seminaarissa
15.09.2017Työpaikka työhaluisille ja työkykyisille? seminaari 10.10.2017
28.08.2017Vapauden markkinat ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustus: 7.9.2017 seminaari
29.05.2017Olemme mukana vähimmäistoimeentuloprojektissa
19.05.2017Mitä ovat edistys ja kehitys? 5.6.2017 Työväenliikkeen kirjastossa
14.05.2017Poimintoja 9.5.2017 työllisyysseminaarista
06.05.2017Neljäs työllisyysseminaari 9.5.2017: Työelämän muutos ja talous- ja yhteiskuntapolitiikka
12.04.2017Työttömyyden kustannukset ja vaikutukset puhuttivat 11.4.seminaarissa
18.03.2017Kolmas työllisyysseminaari 11.4.2017: työttömyyden kustannukset ja syrjäytyminen
04.03.2017Toinen työllisyysseminaari 14.3.2017
25.02.2017VVT:n hallitus järjestäytyi
17.02.2017Aktiivinen työvoimapolitiikka ja sote nivoutuvat yhteen: Olli Nylanderin analyysia
14.02.2017Seminaari 7.3.2017 Sote-maakunnat ja demokratia
06.02.2017Seminaari 14.2.2017 Onko aktiivinen työvoimapolitiikka / tempputyöllistäminen mennyttä maailmaa vai onko työtakuu uuden työllisyyspolitiikan avain?
01.02.2017Vuosikokous 16.2.2017 kutsu, asialista ja toimintakertomus
24.01.2017Vaihtoehtoja sote-katastrofille: seminaari 24.1.2017
23.01.2017Työllisyyttä tarkasteleva neljän seminaarin sarja käynnistyy helmikuussa
24.11.2016Kenen ehdoilla EU toimii? - 7.12.2016 keskustelutilaisuus
24.11.2016Kohti kestävää bioenergiaa 30.11.2016 seminaari
13.11.2016Itämeren turvallisuus ja media -seminaari 23.11.2016
15.10.2016Hajoaako unioni? 29.10.2016 kirjan julkistaminen
06.10.2016YDIN 50 v. juhlaseminaari 22.10.2016
15.07.2016Tiekartta tulevaisuuden energiajärjestelmään -seminaari 17.8. klo 17-19
21.05.2016Haasteena tulevaisuuden hallinta: 6.6.2016 seminaari
12.04.201618.5.2016 Ilmastonmuutos ja pakolaiskriisi-seminaari
01.04.2016VVT valitsi uuden hallituksen - puheenjohtajaksi Eero Yrjö-Koskinen
17.03.201619.4.2016 Valinnanvapauden tasa-arvo sote-uudistuksessa -seminaari
14.03.2016Vuosikokous 31.3.2016: kutsu ja asiakirjat tässä
22.02.2016EU uhkaa hajota: VVT:n blogissa Eero Yrjö-Koskinen
23.01.20168.2.2016 Suuri perustulo-keskustelu
08.12.2015Lue VVT:n blogista: Heikki Taimio Irti eurosta vai syvemmälle liittovaltioon?
03.12.2015VVT:n blogikirjoitus: Erkki Tuomioja tarkastelee maahanmuuttoa Euroopassa.
26.11.20152.12.2015 seminaari: Mitä se monikulttuurisuus oikein on?
11.11.201518.11.2015 Irti eurosta vai syvemmälle liittovaltioon?-seminaari
01.10.201521.10.2015 Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa -seminaari
05.09.2015VVT:n Minne Suomi on menossa -sarjan avaus 16.9.2015: Seija Ilmakunnas, Paavo Arhinmäki, Ville Niinistö, Antti Rinne ja Arja Alho.
14.06.2015VVT:n blogi: Jouko Kajanoja kirjoittaa Heikki Hiilamon sote-mallista
09.06.2015VVT:n hallitus järjestäytyi
29.05.2015VVT:n Blogi: Heikki Taimio kirjoittaa hintakilpailukyvystä
14.05.2015Vuosikokous 28.5.2015 klo 18.30
14.05.2015VVT:n Kilpailukykyseminaarin 18.5.2015 esitykset tästä
25.04.2015VVT Sosiaalifoorumissa 25.4.2015: Itsenäinen talouspolitiikka, eriarvoisuus ja euro
02.04.2015Vaalitentti "nurinpäin" - 8.4.2015 mediaseminaari
24.03.2015Blogi: Uutta ajattelua sote-palvelujen uudistamiseen, Sirkka Rousu VVT:n blogissa
22.03.2015"Epä-älyllistä talouspuhetta" - lue lisää miten Suomen taloutta voitaisiin elvyttää? - VVT:n seminaaripuhujien artikkelit, seminaarin tallenne ja HS -22.3.2015 Haaparannan haastattelu.
12.03.20157.4.2015 seminaari: Vaihtoehdot kurjistavalle talouspolitiikalle? EU:n tulevaisuus -seminaari. Mukana Jouko Kajanoja, Juhani Lönnroth, Timo Lahtela
09.03.2015Sote - himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin: VVT:n 9.3.2015 seminaarissa Markku Pekurinen, Juhani Lehto ja Heikki Taimio
14.02.2015Blogi: Luottamus ja talouden rakenteelliset uudistukset: Jouko Kajanoja VVT:n blogissa
30.01.2015Blogi: Elvytys saattaa helpottaa valtion velkataakkaa: VVT:n blogissa Heikki Taimio
26.01.201526.1.2015 Luottamus yhteiskunnan edistyksen liimana: katso VVT:n seminaarin tallenne. Mukana Antti Kouvo, Juho Saari, Jouko Kananoja, Mika Maliranta, Ville-Pekka Sorsa.

Näytä lisää »